Kesätyöstä kasvoi 47 vuoden ura – Unto Koskenlaine jää eläkkeelle Parmacolta

Unto Koskenlaineen työura Pyhäjoen tehtaalla alkoi juuri juhannuksen alla vuonna 1979. Syksyllä hänelle kerrottiin, ettei hyvästä työntekijästä mielellään luovuttaisi. Niin kesätyöstä kasvoi 47 vuoden mittainen ura, jota koko tehtaan väki kokoontui juhlistamaan 4. syyskuuta.

Pyhäjoen tehtaalla vietettiin perjantaina tavallista juhlavampaa kahvihetkeä. Koko tehtaan henkilöstö kokoontui kiittämään Unto Koskenlainetta pitkästä työurasta ja saattamaan hänet eläkkeelle kukkien ja kakkukahvien merkeissä.

Kesätyö, joka ei päättynytkään

Unto päätyi tehtaalle töihin ystävänsä kautta. Kaveri oli tehtaalla kesätöissä ja välitti Untolle tiedon, että töitä voisi olla tarjolla. Unto lähti käymään tehtaalla, ja keskustelu oli lyhyt ja mutkaton.

– Minulle sanottiin, että tule maanantaina töihin. Siitä se sitten alkoi, Unto muistelee.

Ensimmäisenä työpäivänään hän pääsi tekemään kattoristikoita yhdessä ystävänsä kanssa. Työnjohtajalle muodostui nopeasti hyvä käsitys uudesta työntekijästä.

– Työnjohtaja sanoi uskovansa, että olen hyvä työntekijä ja että kokeillaan. Syksyllä tuli sitten tieto, ettei minua mielellään päästettäisi pois.

Kokeilu osoittautui melko pitkäksi. Samalla työpaikalla vierähti lopulta 47 vuotta.

Kattoristikoista varastolle ja työmaille

Vuosikymmenten aikana Unto ehti työskennellä monenlaisissa tehtävissä ja nähdä Parmacon tuotteiden valmistuksen eri vaiheet aivan alusta valmiiseen rakennukseen saakka.

Kattoristikoiden tekemisen jälkeen Untoa pyydettiin varastomieheksi tehtävää aiemmin hoitaneen työntekijän valmistautuessa eläkkeelle. Varastolla vierähti useita vuosia. Työhön kuului myöhemmin myös tietokoneella tehtäviä töitä, mutta tarvittaessa Unto siirtyi halliin ja trukin rattiin. Työuran viimeiset vuodet kuluivatkin suurelta osin trukkia ajaessa.

Välillä Unto lähti myös työmaille pystyttämään erilaisia maatalousrakennuksia ja teollisuushalleja, jotka olivat tuohon aikaan yksi tehtaan päätuotteista. Asennustöihin lähdettiin erityisesti silloin, kun vakituinen asennusporukka tarvitsi lisäkäsiä.

– On tullut nähtyä koko ketju tuotannon alkuvaiheista valmiiseen rakennukseen asti, Unto kertoo.

Pyhäjoen tehtaan koko henkilöstö kokoontui 4.9.2026 juhlistamaan Unto Koskenlaineen 47 vuoden mittaista työuraa. Untoa muistettiin läksiäistilaisuudessa kukilla ja kakkukahveilla.

Pyhäjoen tehtaan koko henkilöstö kokoontui 4.9.2026 juhlistamaan Unto Koskenlaineen 47 vuoden mittaista työuraa. Untoa muistettiin läksiäistilaisuudessa kukilla ja kakkukahveilla.

Koneet ovat kehittyneet, mutta käsityö säilynyt

Työ ja tuotanto ovat 47 vuodessa muuttuneet valtavasti. Unton aloittaessa käytössä olivat jo esimerkiksi naulapyssyt ja pöytäsirkkelit, mutta vuosien mittaan koneet, laitteet ja tuotantotilat ovat kehittyneet huomattavasti.

Yksi suurista muutoksista oli siirtyminen vanhalta pajalta suurempiin tiloihin. Vanhalla pajalla oli aikaisemmin toiminut konepaja, ja Parmaco valmisti siellä muun muassa navettaelementtejä ja varastorakennusten seiniä.

Koneellistumisesta huolimatta työssä tarvitaan Unton mukaan edelleen myös käsityötä ja käytännön osaamista.

– Koneet auttavat nykyään monessa asiassa, mutta elementit kootaan edelleen käsityönä. Se osa työstä on säilynyt, vaikka tekeminen on muuten mennyt paljon eteenpäin.

Työkavereista tuli kuin perheenjäseniä

Tärkein syy pitkään työuraan löytyy ihmisistä. Unto kuvailee työkavereitaan perheenjäseniksi, joiden kanssa on jaettu vuosikymmenten aikana niin tavallinen arki kuin monet muutoksetkin.

– Työkaverit ovat olleet ihan mahtavia. Kun yhdessä tehdään töitä näin pitkään, heistä tulee kuin perheenjäseniä.

Myös työpaikan läheinen sijainti on ollut käytännön arjessa tärkeä asia. Lyhyt työmatka ja tuttu yhteisö ovat tehneet Pyhäjoen tehtaasta luontevan osan Unton elämää. Vaikka päivittäinen työ nyt päättyy, monet ihmiset pysyvät edelleen lähellä ja kohtaamiset jatkuvat.

Eläkepäiville riittää jo tekemistä

Eläkkeelle jäädessään Unto ei ole jäämässä toimettomaksi. Ensimmäiset tehtävät on jo sovittu tyttären kanssa.

– Sanoin tyttärelle heti, että nyt minulla on aikaa tulla tekemään remonttia. Autan heitä niin paljon kuin pystyn.

Tekemistä riittää myös kahden lapsenlapsen kanssa. Erityisen iloinen Unto on siitä, että perhe asuu aivan lähellä.

– On hienoa, että he asuvat vieressä. Lastenlasten kanssa riittää varmasti puuhaa, ja minä tykkään siitä.

Parmacon koko henkilöstö kiittää Untoa lämpimästi hänen poikkeuksellisen pitkästä työurastaan, ammattitaidostaan ja merkittävästä panoksestaan Pyhäjoen tehtaan hyväksi.

Kiitos yhteisistä 47 vuodesta Unto, ja kaikkea hyvää eläkepäiviin!