Parmaco Finland, etusivu

”Se vain on niin kiinnostavaa”

Parmacon Tampereen toimipisteeseen asteli elokuun lopulla uusi työntekijä, Sampo Turunen. Samalla Parmaco sai ensimmäisen liiketoiminta-analyytikon. Sampo on asettunut hyvin Parmacolle ja myös uuteen kotikaupunkiin.

Mitä ihmettä liiketoiminnan analyytikko tai bisnesanalyytikko sitten tekee? Sampo kiteyttää työnkuvansa selvitysten tekemiseen ja tietojen hankintaan päätöksenteon tueksi, jotta yrityksen strategiset päämäärät voidaan toteuttaa. Liiketoiminta-analyytikon tekemät selvitykset ovat yleensä selkeitä dokumentteja, joissa asiaa lähestytään lukujen ja faktojen avulla. Näitä selvityksiä käytetään liiketoiminnan eri prosessien ja mahdollisuuksien tunnistamiseen.

Käytännössä olen nyt esimerkiksi selvittänyt uusien hyvinvointialueiden tilanteita sekä niiden ja kuntien investointisuunnitelmia. Tarvitsemme toimintamme taustaksi ja kilpailutusten avuksi tietoa vaikkapa sote-rahoitusjärjestelmistä. Selvitystyön tavoitteena on muun muassa tutkia, löytyykö Parmacolle uusia toimintamahdollisuuksia. Tehtäväni on lisäksi seurata, miten investointisuunnitelmat toteutuvat, Sampo luettelee.

Liiketoiminta-analyytikolle kuuluu myös erilaisten raporttien ja selvitysten tiivistäminen sekä monista eri lähteistä kootun datan yhdistäminen ja integrointi.

Sampo kuuluu Parmacolla kehitysyksikköön ja toimii uudet liiketoiminnan strategiat tiimin johtajan Jaakko Viholan tukena.

Mielikuva, jonka sain työhaastattelussa Parmacosta vastaa hyvin nyt saatua kokemusta. On ollut hienoa päästä töihin yritykseen, joka menee selkeästi visiotaan kohti samalla pitäen huolta uudistumisesta ja kehityksestä.

Talouden tunnusluvut ja markkinat kiinnostavat

Sampo valmistui Oulun yliopistosta kaksi vuotta sitten kauppatieteiden maisteriksi pääaineenaan laskentatoimi. Ennen Parmacolle tuloaan hän ehti työskennellä pari vuotta controllerina. Voisi kuvitella, että Parmaco on nuoren talousmiehen toinen työpaikka, mutta ennen ja opiskelujen aikana kokemusta on kertynyt useista työtehtävistä.

Talouden tunnusluvut, hinnoitteludynamiikka ja se, miten markkinat jakaantuvat olivat jo 15-vuotiaana Sampon mielestä kiehtovia asioita. 

Se vain on niin kiinnostavaa.

Parmacon toimiala on hänen mielestään äärimmäisen kiintoisa esimerkiksi siksi, että koulu- ja päiväkotirakentamisessa saa olla tekemisissä julkisorganisaatioiden kanssa, mutta tuotteet tulevat ihmisten käyttöön. Yksityisellä sektorilla tietoja oli vaikeampi saada, mutta kunnat ja kaupungit toimivat julkisesti, joten kilpailutusten taustaksi on helpompi etsiä tausta-aineistoa. Tietoa on enemmän saatavilla ja se on julkista.

Kuntatalous ja päätöksenteko ovat kiehtovia, Sampo miettii.

Pikashakki koukuttaa

Sampo muutti avopuolisonsa ja kissansa kanssa kesällä Tampereelle. Muutto oli mieluisa ja Tampereesta on tullut hetkessä mukava kotikaupunki.

Harrastan sekalaista urheilua ja pelaamista kaverien kanssa höntsäilymielessä. Pelaan myös golfia ja talvella laskettelen. Jos on odottelemista tai hetki taukoa, niin pelaan usein netissä viiden minuutin shakkipelin. Se on hyvää aivojumppaa, Sampo toteaa.

Vapaalan päiväkodilta kuuluu riemunkiljahduksia

Vantaalla, Vapaalan päiväkodin pihalta on kuulunut riemunkiljahduksia elokuun alusta alkaen. Uusi päiväkoti on otettu innolla vastaan ja niin päiväkodin henkilökunta kuin lapsetkin ovat nauttineet kuukauden päivät uusista sisä- ja ulkotiloista.

Vapaalan uusi 1500 m2 päiväkoti rakennettiin vastaamaan Myyrmäen suuralueen varhaiskasvatusikäisten lasten määrän kasvuun. Kaupunki vuokraa uuden päiväkodin vähintään kesään 2032 asti.

Päiväkoti suunniteltiin yhteistyössä käyttäjien tarpeet sekä turvallisuus huomioiden. Henkilökunnan yksi toiveista oli, että turvallinen liikkuminen ympäristössä toteutuisi parhaalla mahdollisella tavalla. Tähän toiveeseen vastattiin toteuttamalla muun muassa jokaiselle kotialueelle omat sisäänkäynnit ja kaikille käyttäjille yhteiset tilat rakennuksen keskiöön. Molemmissa kerroksissa on puolestaan selkeä keskikäytävä, joka takaa lyhyet yhteydet toimintojen välillä ja tuo samalla jokaiselle kotialueelle oman rauhan. Avarien ikkunoiden sekä tilasuunnittelun ansiosta, jokaiselta kotialueelta on suora näköyhteys pihalle, joka helpottaa valvontaa ja lisää näin pienten käyttäjien turvallisuutta päiväkodin alueella. Lisäksi luonto sekä metsäretkipaikat ovat sopivan lähellä, jolloin kulku luonnon äärelle on mahdollisimman sujuvaa.

Henkilökunta on ollut tyytyväinen hyvään akustiikkaan sekä rakennuksen valoisuuteen, avarien ikkunoiden ansiosta. Lisäksi tilojen joustavuutta sekä muunneltavia ratkaisuja on kiitelty, esimerkiksi yhteiset lepotilat saadaan tarvittaessa eroteltua taiteovilla muuhun käyttöön.

Vapaalan uusi päiväkoti kuuluu Hämevaara-Vapaalan toimintayksikköön, jossa pilotoidaan rinnakkaisjohtamisen mallia. Päiväkodilla on kaksi johtajaa; toinen vastaa pedagogiikasta ja toinen henkilöstöstä sekä taloudesta. Päiväkoti tarjoaa työntekijöilleen monenlaisia työskentely-ympäristöjä, erilaisia henkilöstörakenteita ja lapsiryhmiä vauvasta-eskariin, aina 140 lapselle.

Energiatehokkuus on tätä päivää

Julkisella sektorilla ollaan nykyisin hyvin tarkkoja energiatehokkuuden suhteen. Teollisesti rakennetut teräsmoduulit ovat rakenteeltaan erittäin tiiviitä, jonka ansiosta rakennusten lämmittämiseen kuluu normaalia vähemmän energiaa. Vantaan kaupungin linjausten mukaisesti uusien tilojen tulee olla turvalliset sekä terveelliset. Kaupunki on menossa kohti Green Deal-tavoitteita ja vähäpäästöinen rakentaminen, kuten energiatehokkuus, on yksi huomispäivän avainsanoista.

 

Lue lisää Vapaalan päiväkodista 

Maatullin peruskoulussa iloitaan rauhallisista ja raikkaista tiloista

Elokuussa käyttöön vihitty Maatullin peruskoulu on vakuuttanut sekä opettajat että oppilaat raikkailla, rauhallisilla ja käyttötarpeen mukaan muunneltavilla tiloillaan.

Parmaco Healthin rakentama, Suomen suurin modulaarinen rakennus toimii ensikäytössä Maatullin peruskoulun ja päiväkoti Mintun väistötiloina vuosina 2021–2024, jonka jälkeen rakennukselle on kaavailtu useita eri käyttömahdollisuuksia peruskoulun ja päiväkodin lisäksi. Rakennus on kooltaan 8500 m2 ja siellä opiskelee 700 peruskoulun 1–9 luokkalaista sekä 150 päiväkotilasta. Henkilökuntaa rakennuksessa työskentelee noin 70.

Maatullin peruskoulun suunnittelussa olivat mukana pedagogien lisäksi koulun henkilökunta ja oppilaat, jotta saatiin paras mahdollinen lopputulos kaikille. Koulun sisustukseen haluttiin myös panostaa, jotta tiloista saatiin mahdollisimman rauhoittavat ja kodinomaiset. Rakennuksesta löytyy esimerkiksi hyppytunneille kutsuvat sohva- ja lukunurkkaukset, joissa voi itsenäisesti rauhoittua lukemaan tai vaikka piirtelemään. Tilat ovat joustavia ja muokattavia: luokkahuoneita pystytään esimerkiksi yhdistelemään ja avaamaan kokonaisuudessaan käytävillekin, mikäli tarve näin vaatii.

Meillä oli kova työ ja hoppu elokuussa muuton keskellä, kun ovet aukesivat meille, mutta kun syysloman jälkeen palasimme takaisin arjen pariin, olivat kaikki tavarat paikoillaan ja luokkahuoneetkin kiilsivät uutuuttaan. Kaikilla oli kiva fiilis tulla loman jälkeen töihin ja kouluun, kun asiat olivat vihdoin järjestyksessä. Jopa lapset kävivät usein koulun portilla odottamassa, että uusi koulu avaisi ovensa.

Tämä stressivapaa-arki on luonnollisesti kaikille arvokasta. Hiljaiset ja levolliset työskentelyolosuhteet tukevat arjen työtä ja vaikuttavat myös motivaatioon. Viihtyisät tilat tuovat mukanaan tunnelmaa ja meidän upeasta koulustamme iloitsevat kaikki, kommentoi Maatullin peruskoulun rehtori, Heli Siljama.

Koulun tilat yllättivät positiivisesti

Yksi positiivinen yllätys on ollut energiatehokkuus, sillä jo nyt on huomattu, että sähkönkulutus on pienentynyt huomattavasti. Lisäksi mahtavat kuvaamataidon luokat ja liikuntasali ovat yllättäneet koollaan ja toiminnallisuuksillaan. Myös opettajien tilat on otettu avosylin vastaan.

Meidän opettajien yhteiset hetket ovat tärkeitä, joten opettajien huoneella on suuri merkitys. Huone onkin ollut kovassa käytössä niin omaan rauhoittumiseen kuin palautumiseenkin, kertoo Siljama.

Yhtenä tärkeänä asiana on rakennuksen sisäilma, joka on raikas ja puhdas. Opettajat ja oppilaat ovat huomanneet, etteivät ole sairastaneet samalla tavalla kuin vanhassa koulurakennuksessa. Lisäksi rakennuksen hiljaisuus on yllättänyt positiivisesti, sillä vaikka koulun vieressä kulkee yksi pääjunaradoistamme, junien ohikulkua ei huomaa. Rakennus ei tärise eikä junien äänet kantaudu sisätiloihin, joten oppitunnitkaan eivät keskeydy junien ohikiitäessä.

Siljamalla on selkeä näkemys, miten koulun tiloja tullaan hyödyntämään jatkossa myös iltakäytössä. Hän toivoo, että koulun tiloissa nähtäisiin muun muassa erilaisia iltakoulutuksia ja harrastekursseja.

Ruokasalia tullaan toivottavasti hyödyntämään jatkossa enemmän. Olisi ilo nähdä pieniä ja isompiakin kokkikurssilaisia, kommentoi Siljama.

Maatullin peruskoulu sai viime vuonna myös uudet arvot. Turvallisuus, yhteistyö, reiluus, ystävällisyys ja ilo. Nämä tukevat Siljaman mielestä uudenkarhean koulun tiloja ja ympäristöä hienosti. Näiden myötä positiivinen pedagogiikka toteutuu ja näkyy henkilökunnan rekrytoinneissakin. Ekologisuus toteutuu hienosti, nyt kun kierrätyskin on vihdoin hoidettu oikealla tavalla.

Tällainen elinkaariekologinen rakentaminen on tulevaisuutta, joten toivottavasti muuntojoustavia tiloja tullaan näkemään jatkossa enemmänkin, sillä tulevaisuuden koulurakennukset ovat tarkoitettu muuhunkin kuin koulukäyttöön. Ei seisoteta rakennuksia tyhjän panttina vaan hyödynnetään tulevaisuudessa erilaisia tiloja myös harrastekäyttöön.

 

Lue lisää Maatullin peruskoulusta

Kysely paljastaa: lähikoulu ja lyhyt koulumatka korostuvat asuinpaikkaa valitessa

Ihanteellisen koulumatkan pituus on alle viisi kilometriä ja mieluiten vain kaksi kilometriä. Tämä käy ilmi Parmacon kyselystä. Myös päiväkotimatkan kohtuullisin pituus olisi vastaajien mielestä alle viisi kilometriä. Eniten lapset kulkevat kouluun jalan tai pyörällä. Koulun olisikin siis hyvä sijaita lähellä lapsiperheiden suosimia asuinalueita.

Syyslukukausi on alkanut, ja pienet ja isot oppilaat ovat saapuneet koulutielle jatkamaan opintopolkuaan. Monissa perheissä onkin tarkistettu, että pyöränkumeissa on tarpeeksi ilmaa, ja uudet tennarit on solmittu jalkaan ekaluokkalaisista yseihin. 

Parmacon kyselyn mukaan kouluun mennään eniten jalan ja polkupyörällä. Kolmanneksi yleisin tapa on kuljettaa jälkikasvu autolla kouluun. Näiden yhdistelmä on myös käytössä. Bussi ja kunnan järjestämä kuljetus sijoittuu neljänneksi.

Jalan ja pyöräillen kulkeminen onnistuu, kun koulu sijaitsee kodin lähellä. Päiväkotiin saisi vanhempien mielestä olla matkaa alle kaksi kilometriä (42,8 %) tai kolmesta viiteen kilomeriä (43,8 %). 

Lasten kasvaessa vanhemmat ovat valmiita hieman pidempiinkin matkoihin, mutta edelleenkin alle viisi kilometriä tuntuu parhaalta (yht. 86,6 %).

Yläkoululaisten oletetaan jo matkustavan enemmän eli valtaosan mielestä matka voi olla kolmesta viiteen kilometriä, markkinointipäällikkö Lasse Huuhka Parmacolta sanoo.

Koulumatkan pituudella on merkitystä esimerkiksi asuinpaikkaa valitessa. Tilastokeskuksen mukaan yhä useampi koululainen asuu nykyään kaupungissa, ja pienet kyläkoulut ovat maassamme jo harvinaisia.

Kun opetus on keskitetty koulukeskuksiin ja yhtenäiskouluihin, voi esimerkiksi Kainuussa ja Lapissa koulumatka olla yli 50 kilometriä. Pitkiä koulumatkoja on myös Pohjois-Pohjanmaalla. Tilaston mukaan esimerkiksi Helsingissä on kuitenkin vain vähän oppilaita, joiden koulumatka lähimpään peruskouluun olisi yli viisi kilometriä.

Huuhka on miettinyt, että pidentääkö opetuksen keskittäminen koulukeskuksiin koulumatkoja.

Korona-aika ja etätyöt kannustivat perheitä muuttamaan pois kasvukeskuksista, mutta vaatiiko toisaalta ajatus koulumatkan pidentyminen pysymään taajamissa ja eteläisessä Suomessa. Kouluverkoston tiheydellä on selvä vaikutus maamme asuttuna pysymiseen ja myös siihen, minkä ikäisiä ihmisiä alueilla asuu.

 

Lähikoulun vetovoima

Parmacon teettämä kysely tukee ajatusta siitä, että lapsiperheissä toivotaan päiväkodin ja alakoulun sijaitsevan omalla asuinalueella.

Lähikoulu on yksi tärkeimmistä vetovoimatekijöistä, kun perhe miettii muuttoa tai tontin ostamista. Monissa kaupungeissa onkin valittu lainattava päiväkoti- ja koulurakennus alueille, joissa on paljon päiväkoti- ja kouluikäisiä lapsia.

Markkinointipäällikkö Huuhkan mukaan lainattavilla tiloilla voidaan kustannustehokkaasti ja joustavasti vastata tilatarpeeseen, jos alueella ei ennestään ole pysyviä koulurakennuksia tai ne ovat jääneet liian pieniksi.

Kaavoitus ja rakentaminen vaativat oman aikansa, mutta lainattavan ja joustavasti mitoitetun rakennuksen saa paikoilleen nopeimmillaan muutamassa kuukaudessa.

Lainattavan päiväkoti- ja koulurakennuksen etuja on myös se, että päättäjät voivat tarkkaan laskea ja ennakoida investointi- ja ylläpitokulut koko vuokrausajalle.

Lainattavien koulu- ja päiväkotirakennusten valmistaja Parmaco teetti Omnibus-kyselyn huhtikuussa 2022. Kyselyyn osallistui 1 003 vastaajaa eri puolilta Suomea. Eniten vastaajia oli Etelä-Suomesta ja pääkaupunkiseudulta sekä Pirkanmaalta. 

Jukka Joutsenkoski Parmaco Groupin toimitusjohtajaksi

Parmaco Group Oy:n hallitus on nimittänyt DI Jukka Joutsenkosken yhtiön toimitusjohtajaksi. Hän aloittaa yrityksen palveluksessa 1.9.2022 ja toimitusjohtajana 1.11.2022. Väliaikaisena toimitusjohtajana toiminut Ari Lehtoranta jättää yhtiön operatiivisen johdon ja jatkaa edelleen yhtiön hallituksessa. Juha Antola toimii väliaikaisena toimitusjohtajana 1.8 -31.10.2022 ja sen jälkeen varatoimitusjohtajana vuoden 2022 loppuun.

Jukka Joutsenkoskella on pitkä tausta KONEen johtotehtävissä Euroopassa ja Yhdysvalloissa, viimeisimmässä tehtävässään hän toimi KONEen Pohjois-Saksan toimintojen vetäjänä. Aiemmalla urallaan hän on toiminut konsulttina kansainvälisissä projekteissa McKinsey & Companyssä.

”Parmacon hieno kasvutarina ja sen innostunut, aikaansaava tiimi houkuttelivat minut mukaan yhtiöön”, Jukka sanoo. ”Uskon kansainvälisen kokemukseni ja näkemykseni avoimen, kannustavan yrityskulttuurin kehittämisestä ja kasvun kiihdyttämisestä auttavan Parmacoa sen menestystarinan seuraavalla askeleella.”

“Olemme hyvin tyytyväisiä saadessamme Jukan mukaan Parmacoon” sanoo Leif Gustafsson, Parmaco Groupin hallituksen puheenjohtaja. ”Jukalla on laaja kokemus projekti-, palvelu- ja kunnossapitoliiketoiminnasta. Hänellä on myös vuosien kokemus kansainvälisestä johtamisesta joka tukee strategiamme toteuttamista. Hänen osaamisensa ja kokemuksensa yhdessä Parmacon nykyisen tiimin kanssa on juuri sitä mitä Parmacon hallitus on etsinyt. Hallituksen puolesta haluan myös esittää kiitokseni Arille hänen suuresta panoksestaan väliaikaisena toimitusjohtajana, odotan innolla yhteistyömme jatkoa hallitustyössä”.

Lisätietopyynnöt

Satu Huuhtanen, johdon assistentti

040-576 2246, satu.huuhtanen@parmaco.fi

Parmaco ostaa modulaariseen teräskennorakentamiseen erikoistuneen Fixcelin

Suomen johtava lainattavien rakennusten asiantuntija Parmaco Group Oy ostaa modulaariseen teräskennorakentamiseen erikoistuneen Fixcel Group Oy:n. Parmaco tarjoaa pohjoismaisille, julkisille asiakkailleen keinon mukautua väestörakenteen muutoksiin lainaamalla korkealaatuisia, ympäristöystävällisiä ja kustannustehokkaita rakennuksia. Yrityskauppa vahvistaa Parmacon johtoasemaa pohjoismaisessa julkisessa rakentamisessa ja mahdollistaa pääsyn sosiaali- ja terveydenhuoltomarkkinoille.

Lainattaviin puurakennuksiin erikoistunut Parmaco Group Oy on hankkinut omistukseensa teräskennorakentamisen kotimaisen osaajan Fixcelin. Yhtiön kehittämät teräskennorungot soveltuvat erinomaisesti monikerrosrakentamiseen, ja ne ovat paloturvallisia ja kemikaalittomia. Totutusta poiketen Fixcelin moduuleilla voidaan tehdä jopa kahdeksankerroksisia, pysyvään käyttöön tarkoitettuja rakennuksia nopeasti ja kustannustehokkaasti. Yhdistyvä yritys jatkaa puupohjaisten, julkisten rakennusten suurimpana toimijana vuokrasegmentissä.

Fixcel työllistää noin 50 henkilöä talotehtaallaan Hämeenlinnassa ja pääkonttorillaan Helsingissä. Fixcel on historiansa aikana rakentanut yli 30 000 neliömetriä julkisia tiloja, kuten Suomen suurimman modulaarisen rakennuksen, Helsingissä sijaitsevan 8 500 neliömetrin Maatullin koulun sekä Seinäjoen lastensairaalan. Fixcelin rakennukset ovat poikkeuksellisen pitkäikäisiä ja energiatehokkaita ja sitä kautta elinkaareltaan ekologisesti vastuullisia. Fixcelin rakennukset ovat kierrätettäviä, ja markkinoille todennäköisesti vuonna 2026 tuleva hiilivapaa teräs mahdollistaa jatkossa erittäin pienen hiilijalanjäljen.

– Olen erittäin iloinen voidessani toivottaa Fixcelin osaksi Parmaco-perhettä. Pystymme nyt tarjoamaan SOTE-asiakkaillemme entistä laajemman tuotevalikoiman. Teräskennorakenne avaa meille myös uudenlaisia mahdollisuuksia kansainvälistymiseen, koska teräs on esimerkiksi Keski-Euroopassa puuta yleisempi rakennusmateriaali, Parmaco Groupin vt. toimitusjohtaja Ari Lehtoranta kommentoi.

– Näen juuri tehdyn kaupan erittäin merkittävän askeleena Fixcelille ja sen teknologialle. Yhdistymisen myötä voimme palvella Parmacon laajaa asiakasverkostoa ja kiihdyttää kansainvälistymissuunnitelmiamme. Parmaco on todellinen edelläkävijä modulaarisella lainamarkkinalla ja meillä paljon opittavaa uudelta omistajaltamme. Olemme samalla varmoja, että pystymme rakennustemme uniikkien ominaisuuksien avulla tarjoamaan SOTE-sektorille entistäkin paremmin asiakkaidemme tarpeita palvelevia kokonaisratkaisuja. Tähtäämme siihen, että asiakkaamme voivat jatkossa kaikissa julkisissa tilatarpeissaan kääntyä meidän puoleemme, Fixcel Groupin toimitusjohtaja Pekka Inkinen kommentoi.

Lisätietoja:
Parmaco Group vt. toimitusjohtaja Ari Lehtoranta
+358 40 725 29 83

Fixcel Group toimitusjohtaja Pekka Inkinen
+358 40 778 42 61

Hirvikosken päiväkoti nousi tontille kahdessa kuukaudessa

Parmaco Health luovuttaa valmiin päiväkotirakennuksen kesäkuun lopulla Loimaan kaupungille. Lapset ja opettajat pääsevät muuttamaan uudenkarhean päiväkodin tiloihin elokuussa.

Ensimmäiset 60 neliön tilaelementit lähtivät Parmacon tehtaalta matkaan huhtikuun lopulla ja olivat paikoillaan, Hirvikosken tontilla vajaassa viikossa. Rakennuksen 23 tilaelementtiä on valmistettu Hämeenlinnan tehtaallamme alusta loppuun lähes valmiiksi, kiintokalusteet mukaan lukien. Nyt rakennus on loppuviilausta vaille valmiina sisätilojen, katon sekä ulkorappauksen osalta. Pihatyötkin on saatu hyvään vauhtiin ja osa ulkoleikkitelineistäkin on jo paikoillaan.

Uusi 1200 m2 päiväkoti valmistuu puretun Hirvikosken koulun paikalle, johon siirtyvät Mahlapuiston ja Kitkonpuiston päiväkotien toiminta sekä esikoululaiset. Tiloihin tulee tässä vaiheessa 4 eri päiväkotiryhmää sekä yksi ryhmä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnalle. Päiväkodissa on paikkoja vajaalle 100 lapselle riippuen iästä ja varhaiskasvatuksen tarpeesta.

Uuden päiväkodin nimeksi tulee Hirvimetsän päiväkoti. Kitkonpuiston ja Mahlapuiston päiväkotien henkilöstö, lapset ja kaupungin varhaiskasvatusjohtaja pohtivat yhdessä nimeä alueen uudelle päiväkodille. Nimiehdotusten jälkeen, kaupungin sivistyslautakunta nimesi päiväkodin, Hirvimetsän päiväkodiksi.

Tilat suunnitellaan yhteistyöllä

Tilasuunnittelua tehtiin yhdessä workshopaten arkkitehtien ja sisustussuunnittelijoiden, sisäilma-asiantuntijoiden sekä päiväkodin työntekijöiden kanssa. Tavoitteena oli toteuttaa tilat, jotka tukevat parhaalla mahdollisella tavalla päiväkotilasten sekä henkilöstön hyvinvointia, kommentoi Risto Kärkkäinen, hankekehitysjohtaja.

Rakennuksen yksi helmistä on ruoka- ja liikuntasaliksi toteutettu 6 metriä korkea ja avara 150 neliön monitoimitila, joka on päiväkodin tiloiksi totuttua korkeampi ja avarampi, isoine ikkunoineen. Värimaailma suunniteltiin niin, että eri ryhmät työskentelevät eri värisissä tiloissa, joka tuo kivaa leikkisyyttä lasten arkeen. Pihasuunnittelussa otettiin puolestaan huomioon, että rakennuksen ulko- ja sisäväritys ovat keskenään harmoniset. Lisäksi tontilla olevat arvokkaat puut saatiin säästettyä maisema-arkkitehdin kanssa tehdyllä yhteistyöllä.

Tällä viikolla uuden päiväkodin tiloissa vieraili runsaslukuisesti Loimaan kunnanvaltuustoa, sivistystoimen henkilöitä sekä päiväkodin henkilökuntaa. Kuulimme iloista puheensorinaa, hyviä kysymyksiä ja kommentteja sekä pääsimme kiertämään rakennuksen sisä- ja ulkotilat yhdessä läpi.

Rakennusten toiminnallisuus on meille erittäin tärkeää. Parmaco Healthin rakennussuunnitelmassa on otettu käyttäjien tarpeet huomioon ja siinä täyttyvät niin tilasuunnittelumme tarpeet kuin haluamamme laatukin. Yksi hieno asia tässä projektissa on ollut myös se, että paikalliset urakoitsijat ja tavarantoimittajat on otettu hyvin huomioon. Muun muassa uuden päiväkodin asfaltointi, kivetystyöt, sorat, sähköt sekä pihavarastot tulevat kaikki tästä vierestä. Lisäksi pihan leikkivälineet ovat osaksi paikallista käsityötä, kommentoi Loimaan kaupungin rakennuttamisinsinööri, Harri Laaksonen.

Olemme erittäin iloisia siitä, että meidän toiveitamme on kuunneltu heti suunnittelun alusta lähtien. Sisätilojen akustiikka on poikkeuksellisen hyvä, täällä ei tosiaankaan kumise eikä viereisen huoneen porukan äänetkään kantaudu pitkälle. Lisäksi värimaailma on toteutettu hienosti kuten toivoimmekin. Saimme eri ryhmille eri värimaailman kiintokalusteita myöden. Tämä on kiva lisä lasten arkeen, kun he pääsevät keskenään miettimään, minkä värisessä ryhmässä he mikäkin vuosi pääsevät viettämään päivää, iloitsee yksi päiväkodin opettajista.

Loimaalla odotetaan jo kovasti, että uuden päiväkodin pihalta saadaan kuulla lasten iloisia riemunkiljahduksia!

Jari Honkalampi pistää puukoulun pakettiin

Parmacon puukoulut valmistuvat säältä suojassa tuotantotilassa. Linjaston loppupäässä Jari Honkalampi varmistaa rakennuksen osien laadun ja pistää koulun pakettiin kuljetusta varten. Kokonaisuuden kuljetetaan 60 neliön kokoisina moduuleina.

Jari Honkalampi tuli Leppävirran Parmacolle töihin vuonna 2006, kun edellisessä työpaikassa suunniteltiin irtisanomisia. Lainattavien rakennusten tekeminen kiinnosti miestä, jonka työhistoriassa oli kokemusta monelta alalta ja myös siis rakentamisesta. Työt alkoivat kuitenkin vasta yhdeksän kuukautta kestäneen koulutusjakson jälkeen.

Kylmiltään ei tarvinnut töihin tulla, koska kurssi antoi hyvät valmiudet tehdasmaiseen työskentelyyn. Tämä on ihan oma maailmansa verrattuna perinteiseen rakentamiseen. Täällä on osaavaa porukkaa töissä. Itsekin olen tehnyt Parmacolla vuosien aikana monenlaista, mutta nyt olen ollut reilut seitsemän vuotta linjan lopussa viimeistelemässä ja paketoimassa puukouluja ja puupäiväkoteja. Ja tällä rakennustyömaalla ei ole tullut talvellakaan kylmä, koska kaikki tehdään sateelta ja säältä suojassa ja tarvikkeetkin ovat sisätiloissa, Honkalampi kertoo.

Tarkkaa työtä

Puukoulun paketointi ja kuljetustuenta ovat tärkeä osa lainattavien rakennusten valmistuksen ja asennuksen kokonaisuutta, koska 60 neliön kokoiset moduulit eivät saa saada esimerkiksi kosteutta matkalla, eivätkä ne saa rikkoontua. Puukoulut pystytetään näistä 60 neliöistä osista, joissa on siis lattiat, seinät ja katto valmiina. Isossa rakennuskokonaisuudessa voi olla useita kymmeniä Honkalammen pakkaamia moduuleita yhdistettynä.

Me pakkaajat tarkastamme myös osien laadun ja tarvittaessa esimerkiksi maalaamme kolhiintuneita kohtia. Puukoulun harjakorkeus on viisi metriä, joten pakkaaminen tehdään nostimilla. Olemme vuosien aikana kehittäneet paljon myös pakkaustapoja. Kuljetukset pitää tukea hyvin, eivätkä suojat saa lepattaa, vaikka kuorma-auto ajaa kahdeksaa kymppiä, Honkalampi tähdentää.

Tarkkuutta vaaditaan myös kuorman kokoamisessa, jotta kaikki tilatut osat ja kalusteet tulevat matkaan mukaan. Yhtenä päivänä eli kahdessa työvuorossa ehtii pakata yleensä yhden moduulin, mutta toisinaan voi valmistua kaksikin.

Lapset syksyllä kouluun

Honkalampi ennustaa taas kiireistä kesää Leppävirran tehtaalle, koska syksyyn mennessä pitää saada monta rakennusta pakattua ja matkaan, jotta lapset pääsevät kesän jälkeen puukouluun oppimaan. Hän kertoo, että Parmacolla lainattavat tilat tehdään samalla ajatuksella kuin jos tehtäisiin kiinteitä rakennuksia pitkäaikaiseen käyttöön. 

Olen itsekin käynyt puukoulua, joten puu tuntuu sopivan kodikkaalta materiaalilta koulurakennukseen. Minulla on hyvät muistot omasta koulusta. Puu on rakennusmateriaalina lämminhenkinen sekä ekologinen ja kotimainen, Honkalampi toteaa.

Parmacon puukoulut rakennetaan pääosin kotimaisesta sertifioidusta puusta

Siirtokelpoisia puukouluja ja puupäiväkoteja kotimaassa rakentava Parmaco hyödyntää materiaalina pääosin suomalaista PEFC-sertifioitua puuta. Venäjältä tulevaa puutavaraa ei Parmacossa käytetä ollenkaan.

Parmacon hankintatiimissä toimiva tuotantoinsinööri Juuso Heikkinen kertoo, että Parmacolla on pitkäaikaiset suhteet puutavaran luottotoimittajiinsa. Yhteistyötä Parmaco tekee muun muassa Metsä Woodin, Pertu Componentsin ja Siparilan kanssa.

Näin puuinsinöörin koulutuksen saaneena itselleni on tärkeää, että voin tehdä töitä yrityksessä, joka hyödyntää paljon kotimaista puuta, Heikkinen kertoo.

Parmacon käyttämän lujuuslajitellun rakennesahatavaran ja ulkoverhouspaneelien osalta kotimaisuusaste on tällä hetkellä jo noin 95 %. Kertopuu on 80 % Suomesta sekä liimapuut ja kuusivanerit tulevat 100 % Suomesta. 

Viime aikoina Parmacollekin on tullut kyselyjä puun alkuperästä.

Venäläistä puuta meille ei ole maaliskuun jälkeen enää hankittu, ja muutenkin sen osuus on aina ollut vähäinen, Heikkinen toteaa.

Ympäristö huomioidaan hankinnoissa

Parmacolle on tärkeää varmistaa, että puutavara on tuotettu luontoa kunnioittaen. Yhtiö hankkii pääasiallisesti PFEC-sertioitua puuta. Sertifiointi varmistaa sen, että puut ovat peräisin metsistä, joita hoidetaan kestävästi.  

Sertifikaatin myöntäminen edellyttää riippumattoman ja ammattitaitoisen tahon tarkastuksen ja varmistuksen siitä, että metsien hoito ja puutavaran alkuperän seuranta noudattavat PEFC:n kansainvälisiä vaatimuksia.

Tavoitteenamme on hyödyntää lähitulevaisuudessa sataprosenttisesti sertifioitua puuta. Tällä hetkellä puutavarassa sertifioidun puun osuus kuusen osalta on runkopuissa noin 80 prosenttia ja männyssä noin 90 prosenttia, Heikkinen selvittää.

Puun saatavuus turvattu 

Parmaco käyttää laaja-alaisesti puuta rakentamissaan päiväkodeissa ja kouluissa. Hankintalistalla on sahatavaraa, liimapuuta, vaneria, kertopuuta ja julkisivun verhouslautaa. Kaikki materiaali on myös CE-merkittyä.

Harva tulee ajatelleeksi, että siirtokelpoinen koulu voidaan rakentaa lähes kokonaan puusta, Heikkinen sanoo.

Puun saatavuus ja hinta ovat viime aikoina aiheuttaneet päänvaivaa myös Parmacolla.

Puun hinta on ollut noususuunnassa ja kysyntä vahvaa. Parmacolla tilanteeseen on osattu kuitenkin varautua ajoissa. Hyvät toimittajasuhteet pitävät myös huolta siitä, että olemme voineet jatkaa tuotantoamme suunnitellulla tavalla.

Parmaco on puukoulurakentajista ensimmäinen, joka sai kerralla kaikki kolme ISO 9001, ISO 14 001 ja ISO 45001 -sertifikaattia. Rakentaminen alkoi laatu- ja ympäristösertifikaateista, mutta työn edetessä oli luontevaa ottaa myös terveys ja työturvallisuus kokonaisuuteen mukaan. 

Liiketoiminta oli toki vastuullista aikaisemminkin, mutta nyt toimintaprosesseille ja palvelulle on saatu myös ulkopuolisen auditoijan varmennus, Heikkinen sanoo.