Parmaco Finland, etusivu

Näin onnistut mukautuvan rakennuksen hankinnassa

Yhä useampi kunta valitsee mukautuvan rakentamisen perinteisen sijaan. Mukautuvien rakennusten hankinnat tehdään kuitenkin valitettavan usein perinteisen rakentamisen pelisääntöjä soveltaen – rakennus rakennetaan, sitä käytetään ja se puretaan. Näin toimittaessa jäävät kaikki mukautuvan rakennuksen keskeiset edut hyödyntämättä.

Mukautuva rakennus on nimensä mukaisesti mukautuva, eli se pystyy reagoimaan käyttötarvemuutoksiin. Sitä voidaan muokata, laajentaa, pienentää tai jopa siirtää paikasta toiseen.

Jotta tilaaja saisi täyden hyödyn irti mukautuvan rakennuksensa joustavuudesta, kannattaa jo hankintaprosessia suunniteltaessa huomioida tiettyjä tekijöitä. Tässä kirjoituksessa kerromme viisi vinkkiä mukautuvan rakennuksen hankintaan.

Miksi kannattaa valita mukautuva rakennus?

Mukautuvan rakentamisen suosio on helppo ymmärtää. Rakennustapana se tarjoaa monia etuja, joiden kanssa perinteinen rakentaminen ei pysty kilpailemaan. Keskeisiä hyötyjä ovat rakentamisen nopeus, mukautuvuuden tarjoama tilatehokkuus sekä kustannustehokkuus.

Mukautuvissa kohteissa valmis rakennus voidaan saada käyttöön huomattavasti nopeammin, kuin perinteisessä tontilla tapahtuvassa rakentamisessa. Rakennushankkeen läpimenoajan nopeus syntyy siitä, kun tontilla tapahtuva maanrakennus ja tehtaalla tapahtuva rakennusvaihe voidaan toteuttaa osittain samanaikaisesti. Siinä vaiheessa, kun tontilla aletaan harventamaan puustoa ja tekemään pohjatöitä, voidaan tehtaalla jo rakentaa kohteeseen tulevia tilaelementtejä. Tämän ansiosta työmaavaihe jää hyvin lyhyeksi, eivätkä rakennustyöt aiheuta niin paljoa häiriötä ympäristölleen, kuin perinteinen rakennustapa.

Mukautuvat ja muuntojoustavat rakennukset tarjoavat mahdollisuuden erinomaiseen tilatehokkuuteen, sillä rakennusta on mahdollista muokata vastaamaan aina sen hetkistä käyttötarvetta. Neliöiden lisääminen tai poistaminen rakennuksesta onnistuu tilojen ollessa käytössä ja halutut muutokset voidaan toteuttaa huomattavasti perinteistä rakentamista nopeammin. Tästä syystä mukautuva rakentaminen onkin luonteva osa joustavaa palveluverkkosuunnittelua. Vaikeasti ennakoitaviin tekijöihin, kuten asukasmäärien kehittymiseen, muuttoliikkeisiin ja vaihteluihin käyttötarpeessa voidaan reagoida silloin, kun ne ovat ajankohtaisia.

Kustannustehokkuus on kolmas keskeinen etu, jonka mukautuva rakennustapa tarjoaa. Rakennuksen ollessa aina oikean kokoisena, oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan ei tilaaja joudu maksamaan kalliista tilapäisratkaisuista tai hukkaneliöistä. Rakennuksia ei tarvitse enää toteuttaa tarvettaan suurempina, sillä käyttäjämäärien ja tilatarpeiden lisääntyessä rakennuksen kokoa voidaan joustavasti kasvattaa. Mukautuvissa rakennuksissa hyödynnetty standardoitu rakennustapa tuo hankkeen kokoiskustannuksiin ennakoitavuutta, koska muutokset budjetissa ja aikatauluissa ovat hyvin epätodennäköisiä.

Viisi vinkkiä mukautuvan rakennuksen hankintaan

1. Sitouta käyttäjät prosessiin

Mukautuva rakennus tulee suunnitella palvelemaan käyttötarvettaan ja tämän tarpeen ymmärtämisessä tiloja käyttävät henkilöt ovat parhaita asiantuntijoita. Käyttäjät kannattaa siis sitouttaa tilasuunnitteluun jo projektin alkumetreiltä asti. Käyttäjien osallistuminen hankesuunnitteluun vähentää mahdollisten muutosten tarvetta, sillä rakennus voidaan suunnitella alusta asti toimivaksi. Käyttäjien lisäksi hankkeen suunnittelussa voi olla hyödyllistä kuulla esimerkiksi vastaavia projekteja toteuttaneiden kuntien edustajien näkemyksiä.

2. Suunnittele rakennuksen sen hetkiseen tilatarpeeseen

Mukautuva rakennus kannattaa aina suunnitella vastaamaan nykyistä tilatarvetta. Rakennusta ei kannata suunnitella varmuuden vuoksi liian suureksi, vaikka tilatarve tulevaisuudessa kasvavaisikin. Hankesuunnittelussa on kuitenkin hyvä tiedostaa tulevat muutostarpeet, jotta ne voidaan ottaa huomioon sekä tontin käytössä, että eri rakennusratkaisuissa.

3. Pyydä näyttöjä urakoitsijan osaamisesta

Terveellisyys, turvallisuus ja toimivuus ovat tärkeitä asioita, jotta toteutettava rakennus palvelisi käyttäjiään parhaalla mahdollisella tavalla. Näistä tekijöistä kannattaa pyytää urakoitsijoilta näyttöjä ja esimerkkejä, kuinka he ovat toteuttaneet eri ratkaisuja aiemmissa hankkeissaan. Esimerkiksi käytettävien rakennusmateriaalien terveellisyys ja turvallisuus sekä yksittäin että yhdessä, rakennuksen paloturvallisuus, sisäilmasto, tilojen akustiikka ja valaistus ovat asioita, joista kannattaa pyytää tietoa urakoitsijoilta.

4. Varmista hankinnan realistinen aikataulu

Vaikka mukautuva rakentaminen on tyypillisesti perinteistä rakentamista nopeampaa, kannattaa hankintaprosessin läpivientiin varata riittävästi aikaa. Hankintailmoituksen julkaisun jälkeen tarjousten jättämiseen olisi hyvä varata aikaa vähintään kaksi kuukautta, jotta urakoitsijoilla on mahdollisuus tutustua tarjouspyyntöaineistoon riittävän perusteellisesti. Hankintapäätös olisi myös hyvä saada tehtyä mahdollisimman nopeasti tarjousten jätön jälkeen, jotta rakentamisen aloittaminen ei viivästyisi.

5. Huomioi palveluverkkosuunnitelma ja rahoitusmallit

Ajattele rakennus osana laajempaa palveluverkkosuunnitelmaa ja arvioi sen käyttöä pidemmälle tulevaisuuteen. Mukautuvien rakennusten hankinnassa kannattaa pohtia rahoitusmalleja, jotka ottavat rakennuksen tulevat muutostarpeet huomioon. Rakennuksen käyttöä kannattaa esimerkiksi ketjuttaa, jotta samaa rakennusta ei päädytä maksamaan moneen kertaan. Pidempiaikaisilla rahoitussopimuksilla voidaan siis saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä.

Oulussa tarvitaan lainattavia tiloja aikaisempaa enemmän

Asiakaspäällikkö Mirva Lohiniva kertoo, että lainattujen rakennusten vuokraaminen on yleistynyt Oulussa viime aikoina. Ennen kilpailutuksia oli kerran vuodessa, mutta nyt tarjouspyyntöjä on tehty vuoden sisällä kahdeksaan kohteeseen. Parmacon puukoulut ovat menestyneet hyvin kilpailutuksissa.

Oulun Tilapalvelun asiakaspäällikkö Mirva Lohiniva sanoo, että lapset viihtyvät hyvin puukouluissa ja -päiväkodeissa. Myös henkilökunnalta on saatu palautetta siitä, että koulutyö sujuu niissä hyvin. Tilat sopivat eri-ikäisille ja myös erityistoiveita on voitu toteuttaa.

– Koska tilojen tarve on kasvanut, osaamme myös itse kilpailuttaa aikaisempaa paremmin ja tarkemmin. Nyt tiedämme esimerkiksi asettaa vaatimuksia sisääntuloihin ja aularatkaisuin tai siihen, voiko ruokasali olla suoraan yhteydessä käytävään tai millaisia aputiloja kokonaisuuteen olisi hyvä tulla mukaan. Tarjouspyyntöihin on hyvä saada loppukäyttäjien tarpeet mukaan. Olemme ottaneet toiveita esiin myös parmacolaisten kanssa, Lohiniva kertoo.

LAINATTAVAT TILAT PERUSPALVELUJEN KÄYTTÖÖN

Oulussa lainattavat puukoulut pyritään ensisijaisesti kierrättämään, jos esimerkiksi jokin uusi koulu tarvitsee sopivasti sopimuksen päätyttyä väliaikaistiloja. Lohiniva kertoo, että nyt on alettu myös miettiä, miten lainatut rakennukset sopisivat muillekin ikäryhmille kuin vain lapsille ja nuorille.

– Olemme pohtineet sitä, miten lainattavia tiloja voisi hyödyntää eri käyttäjäryhmien peruspalvelujen toteutuksessa. Voisiko esimerkiksi koulukäytössä ollutta tilaa muunnella muuhun käyttöön sopivaksi? Olemme tunnistaneet tämän mahdollisuuden, Lohiniva sanoo.

Hänen mielestään lainattavien tilojen monipuolinen käyttö olisi hyvä ottaa huomioon jo tilausehdoissa, jotta sovellettavuus saadaan mukaan rakennussuunnitelmiin. Näin esimerkiksi väliseinien siirreltävyys olisi jo valmiina rakenteessa.

– Tämä vaatii hereillä oloa puolin ja toisin. Väliaikaistilat ovat mahdollisuus ja vaihtoehto. Olemme vaihtaneet tästä jo kehitysideoita valmistajien kanssa, Lohiniva toteaa.

PUUKOULUJA MONEEN TARPEESEEN

Oulussa väliaikaistilojen tarve on kasvanut viime vuosina. Aikaisemmin väliaikaistiloja tarvittiin kerran vuodessa, mutta nyt Oulussa on kilpailutettu vuoden sisällä jo kahdeksan koulu- ja päiväkotikohdetta. Tiloja on tarvittu lisää muun muassa silloin, kun kasvaviin kaupunginosiin on muuttanut arvioituakin enemmän lapsiperheitä. Toisinaan alueilla saattaa myös olla jo tilatarpeiden hankintaselvitykset menossa, mutta kiinteistä rakennuksia ei ehditä tehdä tarpeeksi nopeasti.

– Hankeselvitysten perusteella joko rakennetaan uusia tiloja kaupungin omaan taseeseen tai vuokrahankinnalla vuokrataan tilat 20–25 vuoden vuokrasopimuksilla. Väliaikaisratkaisuina lainattavat tilat ovat toimia ratkaisuja, Lohiniva toteaa.

Parmacon puukoulut ovat menestyneet hyvin kilpailutuksissa. Parmaco rakentaa Ouluun Hiukkavaaran päiväkodin lisäksi puukoulut Oulun sairaalakoulun yksikölle ja Laanilan koulun lisätilaksi sekä Merikosken kouluun kotitalousopetuksen käyttöön. Nämä valmistuvat elokuun alkuun mennessä. Oulussa on jo käytössä Parmacon puukoulu ja päiväkoti Metsokankaalla sekä koulurakennus Ritaharjussa. Puupäiväkodit on pystytetty Kisakentälle, Värttöniin, Ritaharjuun ja Hiukkavaaraan.

Lainattavat tilat tuovat kustannustehokkuutta Oulussa

Oulussa on lähes 210 000 asukasta, ja väkiluku kasvaa noin 1 900 henkilöllä vuosittain. Kasvavalla alueella kaupunki rakentaa koko ajan kiinteistöjä ja peruskorjaa vahoja kaupungin elinvoimaisuuden säilyttämiseksi ja houkuttelevuuden lisäämiseksi. Lainattavat puukoulut ja puupäiväkodit joustavat tilatarpeessa, jos tulee yllättävää korjaustarvetta tai kaivataan lisätiloja. Päättäjät näkevät vuokrauksen kustannustehokkaana vaihtoehtona.

Oulussa kaupunki rakentaa tasaisesti, ja vuositasolla siihen budjetoidaan noin 150 miljoonaa euroa. Investoinneista noin puolet suuntautuu koulujen ja päiväkotien rakentamiseen ja niiden peruskorjaukseen. Monen muun kaupungin ja kasvukeskuksen tapaan julkinen investointi suuntautuu usein juuri koulurakentamiseen. Oulussa iso kaupunkikehittämishanke on Asemakeskuksen rakentaminen ja tulossa on myös Linnanmaan uimahallin rakentaminen.

Valtuutettu ja pitkään kaupungin päätöksenteossa mukana ollut toimitusjohtaja Matti Matinheikki kertoo, ettei Oulussa ole lähdetty yhtä voimakkaasti tekemään elinvoimainvestointeja, mitä joissakin muissa kaupungeissa on tehty. Näin kaupunki on hillinnyt velkaantumistaan. Monia investointeja on kuitenkin tulossa.

Matinheikki toteaa, että maankäyttö on Oulussa suunniteltua ja kaavoituksessa pyritään ennakoimaan tilatarpeet, kuten päiväkotien ja koulujen määrä, kasvavilla alueilla.

Aina on kuitenkin poikkeustilanteita, joihin kaavoituksella ei ehditä mukaan. Yleisin syy esimerkiksi päiväkotien ja koulujen pikaiseen tilatarpeeseen ovat sisäilmaongelmat, jotka vaativat nopeaa korjausta. Näissä tapauksissa lainattavat rakennukset antavat nopean ja hyväksi havaitun vaihtoehdon väliaikaistilaksi. Vuokrauksen tarkoituksena on saada laadukkaat tilat kustannustehokkaasti ja nopeasti, Matinheikki tiivistää.

 

VUOKRAUKSEN KULUT TIEDOSSA

Tarvetta lainattaville puukouluille ja puupäiväkodeille syntyy myös, kun muuttovoittoisilla alueilla tarvitaan lisätiloja ennakoitua suuremman lapsimäärän takia. Näin on käynyt esimerkiksi Oulussa omakotitalopainotteisella Hiukkavaaran alueella, jonne Parmaco toimittaa ison, noin 1 750 neliön suuruisen päiväkodin kahdeksalle lapsiryhmälle.

Lainattavien tilojen avulla voidaan vastata nopeasti tilatarpeeseen ja niiden vuokraaminen on tuttua päättäjille. Vuokrauksen etuna on se, että investointi- ja ylläpitokulut voidaan arvioida koko vuokrausajalle. Kaupungin omana työnä toteutettu rakennushanke olisi pitkällisempi prosessi ja vaatisi enemmän investointeja. Se taas voisi johtaa kunnallisveroprosentin nostoon, mikä olisi päättäjille kimuranttia asia.

Hiukkavaaran päiväkodin lisäksi Parmaco on sopinut Oulun kaupungin kanssa puukoulujen toimittamisesta muun muassa Oulunsalon sairaalakouluksi sekä Laanilaan ja Merikoskelle koulujen lisätilaksi.

PÄÄTTÄJÄT PERILLÄ LAINATTAVIEN RAKENNUSTEN EDUISTA

Matinheikin mukaan päättäjät ovat perehtyneet hyvin pysyvien rakennusten ja lainattavien rakennusten investointien eroihin.

Lainattavat rakennukset ovat kysyttyjä ja haluttuja vaihtoehtoja. Luottamushenkilöiden ja virkamiesten näkökulmasta katsottuna vuokrauksen avulla saadaan tarvittaessa toimivat tilat, joiden kustannukset ovat tiedossa. Nämä ovat aika yksinkertaiset ja raadolliset syyt, hän kertoo.

Matinheikki myös toteaa, että jos kaupunki rakentaa itse, merkitään se kaupungin omaan taseeseen. Näin kiinteistön kuluminen ja peruskorjaukset vaikuttavat negatiivisesti käyttötalouteen. Vuokratessa rakennusten ylläpito ei näy kaupungin taseessa, mikä on iso asia.

Oulussa ollaan tarkkoja kaupunkikuvan arkkitehtuurista. Matinheikin mukaan monille onkin ollut yllätys, että esimerkiksi Parmacon puukoulut ja puupäiväkodit ovat myös ulkopuolelta kaupunkiympäristöön sopivia ja toimivia. 

Parmacon rakennusten kokonaissuunnittelu on ylittänyt ainakin Oulussa niin toimivuuden kuin arkkitehtonisten vaatimustenkin riman, Matinheikki sanoo.

Parolan uusi koulukampus valmistui kahdessa kuukaudessa

Parmaco Health luovuttaa valmiin koulurakennuksen maaliskuun lopussa Hattulan kunnalle. Opiskelijat ja opettajat pääsevät muuttamaan uudenkarhean Parolan koulukampuksen tiloihin myöhemmin.  

Ensimmäiset 60 neliön moduulit lähtivät Parmacon tehtaalta matkaan tammikuun puolessa välissä ja olivat paikoillaan Hattulan tontilla sääsuojattuina vajaassa viikossa. Nyt rakennus on loppuviilausta vaille valmis sisätilojen, katon ja ulkolaudoituksen osalta. Parolan koulukampuksen 27 teräskennomoduulia valmistettiin Parmacon Hämeenlinnan tehtaalla alusta loppuun lähes valmiiksi.

Opiskelijat ja oppilaat ovat joutuneet työskentelemään vuosia väistötiloissa sekä vanhassa yhteiskoulussa, jossa on sisäilmaongelmia. Hattulan kunnan yksi tärkeimmistä toiveista oli, että uusi rakennus on sisäilmaltaan ehdottoman puhdas ja tilat akustiikaltaan vaimeat. Uusi 1500 m2 Parolan koulukampus tulee vastaamaan tähän toiveeseen, sillä modulaarisen rakennusratkaisun perustana toimii Fixcel®️-teräskenno, joka on kestävä, turvallinen ja pitkäikäinen rakennusmateriaali. Sen suurimpia etuja ovat energiatehokkuus ja puhdas sisäilma. Kaikki koulussa käytettävät materiaalit ovat mahdollisimman vähäpäästöisiä, laadukkaita ja huolella valittuja. Lisäksi kaikki sisätilojen materiaalit ovat ristiin testattuja, jottei niistä synny keskenään sisäilmaongelmia aiheuttavia yhdisteitä.

Tällä viikolla koulukampuksella vieraili runsaslukuisesti Hattulan kunnanvaltuustoa, koulun rehtori sekä muuta koulun henkilökuntaa. Kuulimme iloista puheensorinaa, hyviä kysymyksiä ja kommentteja sekä pääsimme kiertämään rakennuksen sisä- ja ulkotilat yhdessä läpi.

Tilojen akustiikka vaikuttaa jo nyt lupaavalta ja sisäilma tuntuu olevan raikas, vaikka ilmastointi ei ole vielä päällä eikä loppusiivoustakaan ole vielä tehtynä, iloitsee Parolan koulun rehtori, Johanna Hyytiä.

 

Rakennuksen toiminnallisuus ja muuntojoustavuus ovat tärkeässä roolissa

Rakennuksen luokkahuoneita pystytään yhdistämään tarpeen ja henkilömäärien mukaan. Erityisopetustiloissa on rauhoittumiseen tarkoitettuja tiloja, joissa voi työskennellä yksin tai vaikka kaverin kanssa. Turvallisuus ja esteettömyys on puolestaan otettu huomioon turvakameroilla, luokkahuoneiden ovisilmillä sekä esteettömillä kulkuväylillä.

Uuteen koulukampukseen tulee yhteinen opettajien taukotila, jossa tärkeät kohtaamiset ja keskustelut pääsevät ensimmäistä kertaa oikeuksiinsa. Tästä Johanna Hyytiä oli erittäin mielissään, sillä vanhemmissa alueen kouluissa näin ei ole ollut. Lisäksi hän kommentoi, että rakennuksen värimaailma on sitä mitä tilattiin, täynnä rauhoittavia ja maanläheisiä sävyjä, jotka vaikuttavat levolliseen lopputulokseen. Arkkitehtien sekä sisustussuunnittelijoiden kanssa tehty yhteistyö kantaa tulosta ja on ollut koko projektin läpi arvokasta myös käyttäjien näkökulmasta.

Oppilaat sekä opettajat ovat otettuja siitä, että ovat päässeet suunnitteluun mukaan ihan pieniäkin yksityiskohtia myöden. Oppilashallitus on päässyt esimerkiksi koeistumaan tuoleja, jotta löydettiin käyttäjäystävällisimmät mallit heille, jotka tulevat tiloja konkreettisesti käyttämään, kommentoi Johanna.

Eniten oppilaat odottavat piha-aluetta, sillä vanhan koulun pihalla ei ole juurikaan toiminnollisuuksia tai levähdyspaikkoja. Oppilailla on ollut iso rooli pihasuunnittelussa, jonne he ovat toivoneet mm. urheiluvälineitä, penkkejä sekä katoksia.

Opettajat eivät malta odottaa, että kuulevat uuden koulukampuksen pihalta oppilaiden iloisia riemunkiljahduksia!

 

Lisätiedot:
Pekka Inkinen
Liiketoimintajohtaja
Parmaco Health
puh: 040 778 4261
email: pekka.inkinen@parmaco.fi

 

Aiheesta mediassa:
YLE

Hämeen Sanomat

Hattulan paikallislehti

Parmaco tehdas pistää materiaalihävikin kuriin

Rakennusala on yksi merkittävimmistä jätteiden tuottajista Suomessa. Me Parmacolla haluamme toimia omalta osaltamme vastuullisesti. Jätemäärien vähentäminen vaatii suunnitelmallisuutta ja pitkäaikaista sitoutumista, mutta muutoksista syntyvä positiivinen ympäristövaikutus on kaiken tämän panostuksen arvioista.

Olemme vuodesta 2020 alkaen nollanneet L&T:n avulla jätehuoltomme CO2-kuorman täysin ja lisäksi tuotantoprosessimme ovat optimoituja hävikin minimoimiseksi. L&T:n Hiilineutraali jätehuolto -palvelun kautta olemme saaneet kompensoitua syntyneiden jätteiden päästöt Gold Standard -sertifioitujen metsityshankkeiden avulla.

Tavoitteenamme oli nostaa vuonna 2021 kierrätysastetta ja vähentää jätemääriä sekä materiaalien hävikkiä entisestään. Lisäksi prioriteettilistan kärjessä olivat tehtaamme kokonaisvaltainen siisteys, tavaroiden järjestelmällinen lajittelu sekä henkilöstön työturvallisuus. Pääsimme tähän tavoitteeseen viime vuonna hienosti, kun tehtaallamme otettiin kesällä käyttöön tahtituotanto.

Tahtituotantoon siirtymällä olemme hallinneet materiaalien ohjausta, resursseja ja tuotannon läpimenoa huomattavasti entistä paremmin. Olemme jo ensimmäisen projektin aikana nostaneet päiväkohtaista moduulituotantoa noin 40 prosentilla. Nykyisellä tahtituotantomallilla pystymme kaksinkertaistamaan tuotantomme nykyisestä pelkästään henkilöresursseja lisäämällä, kommentoi Mika Järvinen, tehdaspäällikkö. 

Tahtituotannon avulla pystymme minimoimaan materiaalien hävikin, sillä työvaihekohtaiset materiaalit ovat ennalta määritetty ja jokaiseen työvaiheeseen tarvittavat materiaalit toimitetaan päiväkohtaisesti oikeille paikoilleen, työvaiheen läheisyyteen. Toinen tahtituotannon positiivinen vaikutus on se, että jokainen työntekijä ja urakoitsija tietää päiväkohtaisen työmäärän koko projektin läpimenon ajan, jolloin resurssitarve on ennakoitavissa ja hallittavissa.

TEOLLINEN MODULAARINEN RAKENTAMINEN ON TOIMINTAMME YTIMESSÄ

Patentoitu FIXCEL®️-teräskennomme käyttää vähemmän raaka-aineita kuin teräspalkkirunkoiset rakennukset. Tämän ansiosta teräsmoduulimme parhaita etuja ovat runkomateriaalimme keveys, lujuus ja tiiveys. Tiiviin rakenteen ansiosta rakennustemme lämmittämiseen kuluu normaalia vähemmän energiaa, mikä johtaa erittäin alhaiseen kokonaisenergiankulutukseen rakennuksissamme. Näin rakennuksemme ovat elinkaariekologisia.

Valmistamme Hämeenlinnan tehtaallamme kaikki moduulit alusta loppuun saakka valmiiksi, teollisella tehokkuudella. Näin pystymme varmistamaan, että moduulit pysyvät koko rakennusprojektin ajan sääolosuhteilta suojassa ja voimme hyvillä mielin luovuttaa asiakkaalle valmiin rakennuksen moitteettomassa sisäilmaturvallisessa kunnossa.

Lue lisää teollisesta rakennustavastamme ja teräskennosta.

Avaruus yllätti Vantaan Koivukylän puupäiväkodin käyttäjät

Kaikki viihtyvät kodikkaassa puupäiväkodissa

Vantaan Tarhapuiston päiväkoti on ollut jo reilun vuoden ajan väliaikaistiloissa Koivukylän päiväkodissa. Parmacon puurakenteisen päiväkodin avarat ja valoisat tilat ovat yllättäneet niin lapset, henkilökunnan kuin vanhemmatkin.

Päiväkodin johtaja Merja Pulkkinen kertoo, että arki on sujunut hyvin, koska lapsille on puupäiväkodissa runsaasti tilaa, ja riittävä huonekorkeus tuo ilmavuutta.

– Olemme luoneet tänne lämpimän tunnelman, toteaa Pulkkinen.

OIKEA PÄIVÄKOTI

– Olemme olleet evakossa parissakin paikassa, ennen kuin muutimme tänne alkuvuodesta 2021. Vanha Tarhapuiston päiväkotimme oli niin huonossa kunnossa, ettei sitä kannattanut peruskorjata. Nyt odotamme uuden päiväkodin valmistumista. Vantaalla ollaan yleensä peruskorjauksen takia väliaikaisessa päiväkodissa puolisen vuotta, mutta me olemme tässä Parmacon päiväkodissa kaikkiaan reilut puolitoista vuotta, toteaa Pulkkinen

Hän kertoo, että kaikki odottavat jo innokkaana syksyä ja uuden rakennuksen valmistumista. Puupäiväkodissa on kuitenkin viihdytty oikein hyvin ja rakennus on saanut hyvää palautetta niin lapsilta, vanhemmilta kuin henkilökunnaltakin.

MONIPUOLISIA TILARATKAISUJA

Koivukylän kaksikerroksisessa puupäiväkodissa on tilat kuudelle päiväkotiryhmälle eli yli sadalle lapselle. Pulkkinen kertoo, että rakennus on sopinut hyvin isolle lapsimäärälle ja henkilökunnalle. Hänestä on ollut erityisen mukavaa se, että päiväkodissa on ryhmätilojen lisäksi myös yhteisiä tiloja, joissa on voitu toteuttaa taide- ja lukupajoja. Esimerkiksi liikuntasali on iso ja hienosti varustettu. Myös eteisten kuivauskaapit ja muut kiintokalusteet ovat olleet riittäviä ja toimivia.

Puupäiväkodissa on lisäksi pienryhmätila ja konsultaatiohuone. Tilasuunnittelussa on otettu myös henkilökunnan työskentelytilojen tarve huomioon. Koska Koivukylän päiväkodin ryhmissä on mukana erityistä tukea tarvitsevia lapsia, on tilat rakennettu esteettömiksi ja sopiviksi apuvälineitä käyttäville. Pulkkinen sai rakennusvaiheessa vaikuttaa esimerkiksi kynnysten korkeuteen ja tarpeellisuuteen. Puupäiväkodissa on myös hissi.

– Olemme olleet ilahtuneita erillisen ruokasalin toimivuudesta. Kun ruokailulle on oma tila, on ryhmähuoneissa vapaata lattiatilaa toteuttaa monipuolisia pedagogisia toimintoja.

PUUPÄIVÄKOTI JATKUVASSA KÄYTÖSSÄ

– Tilojen muunneltavuus on ykkösasia päiväkodin tilojen toimivuudessa, koska samoja tiloja käyttävät eri-ikäiset lapset ja erikokoiset ryhmät. Väliaikaisissa tiloissa tulee esimerkiksi kalustuksessa ottaa huomioon myös se, että meidän ryhmämme jälkeen tänne tulee toinen päiväkoti odottamaan oman päiväkotinsa peruskorjauksen valmistumista. Tähänkin paviljonkipäiväkotiin on jo jonossa tulijoita, kertoo Pulkkinen.

Hänen mukaansa aikaisempiin väliaikaistiloihin verrattuna Koivukylän puupäiväkodissa on tehty paljon toimivia uudistuksia. Esimerkiksi Parmacon käytävämallinen pohjaratkaisu on hyvä, koska enää ei tarvitse kulkea ryhmähuoneiden läpi. On myös tärkeää, että eteistilat ovat riittävät. Nyt alakerran eteinen on tehokas, mutta yläkerrassa tilaa olisi toisinaan kaivattu lisää isolle lapsijoukolle.

Pulkkinen kertoo lasten saaneen aitiopaikalta havainnoida puupäiväkodin rakentamista, kun edellinen väliaikaistila oli Parmacon toisessa lainattavassa rakennuksessa nykyisen vieressä. Rakentamisen seuraamisen yhteydessä lasten kanssa pohdittiin, millaisia rakennuksia on olemassa ja millaisista materiaaleita ne on valmistettu.

– Puu tekee paviljonkipäiväkodista kodikkaan oloisen, miettii Pulkkinen.

KOIVUKYLÄN PUUPÄIVÄKOTI:

  • Kaksi kerrosta, yhteensä 1 212 kem2
  • Vesikiertoinen lattialämmitys, koneellinen ilmanvaihto ja lämmön talteenotto
  • Alakerran sali voidaan jakaa seinällä 64,5 m2 saliksi ja 44,5 m2 ruokasaliksi
  • Kerroksissa useita ryhmähuoneita, lepo- ja leikkitiloja, työpaja- ja pienryhmähuoneet, henkilökunnan työtilat ja konsultaatiohuone.
  • Alakerrassa erikseen kuraeteiset.
  • Alakerrassa kuumennuskeittiö.

Kaksivuotias Vantaan puhdastilakoulu on ylittänyt odotukset

Fixcelin (nyk. Parmaco Health) rakentama, Vantaan puhdastilakoulu on ollut käytössä nyt kaksi vuotta. Puhdastilakoulu rakennettiin oppimisympäristöksi sellaisille oppilaille, jotka kärsivät sisäilmaoireilusta. Koulurakennus on vastannut odotuksiin enemmän kuin hyvin, sillä oppilaat ja opettajat ovat pystyneet työskentelemään puhtaissa tiloissa, ilman minkäänlaista oireilua.

Vantaan opetuslautakunnassa sekä kaupunginvaltuustossa todettiin keväällä 2019, että sisäilmaongelmista kärsiville alueen 1.-9. luokan oppilaille tulee tarjota uusi 50 oppilaan koulurakennus, jossa on puhtaat ja terveelliset tilat. Koulurakennus, jota kutsutaan myös sisäympäristöpaviljongiksi, valmistui Simonkylän koulun pihapiiriin tammikuussa 2020.

Koulua suunniteltaessa oli epäilemättäkin selvää, että kaikki koulussa käytettävät materiaalit olisivat mahdollisimman vähäpäästöisiä, laadukkaita ja huolella valittuja. Materiaalit ovat ristiin testattuja ja niiden päästöluokitukset ovat merkittävästi tiukemmat kuin rakennusmateriaaleilta yleisesti vaadittu M1-luokitus. Teräsmoduuleista tehty runkorakenne on puolestaan home- ja kemikaalivapaa, paloturvallinen sekä ääntä tehokkaasti eristävä.

Tapasimme rakennuksen kaksivuotistarkastuksen yhteydessä Vantaan kaupungin edustajia sekä koulun rehtorin, Tommi Jokisen. Hän totesi, että yksi Simonkylän koulun opettajista on aistiyliherkkä ja kärsinyt sisäilmaoireilusta muissa kouluissa opettaessaan. Tämä opettaja on otettu siitä, että sisäympäristöpaviljongissa kiinnitetään erityistä huomiota ruokahuoltoon, siivoukseen ja rakennuksen huoltoon, esimerkiksi pitämällä kemikaalien määrä vähäisenä ja käyttämällä hajusteettomia pesuaineita, jottei tiloihin jää minkäänlaisia ylimääräisiä tuoksuärsykkeitä. Tämän ansiosta, hän pystyy toteuttamaan hänelle arvokasta opettajan ammattiaan tässä puhdastilakoulussa.

Vantaan kaupungin tilakeskuksen rakennuttamisen projektipäällikkö, Annika Varsio, on puolestaan iloinen, että rakennus on palvellut opettajia ja oppilaita yli odotusten. Kahden vuoden kokemuksen pohjalta on huomattu, että tilat ovat edelleen hyvässä kunnossa ja sisäilmaltaan juuri niin puhtaat, kuin odotimmekin. Lopputulos on vastannut toiveitamme puhdastilakoulun suhteen ja sekä tilaaja, että käyttäjät ovat olleet mielissään näistä tiloista ja rakennuksen laadusta.

Sisäilmaturvallisuus oli hankkeen keskiössä

Koulua suunniteltaessa ja rakennettaessa kiinnitettiin erityistä huomiota rakennuksen sisäilmaturvallisuuteen. Rakennuksen teräsmoduulit valmistettiin Fixcelin Hämeenlinnan tehtaalla sään vaihteluilta suojassa. Lisäksi talotekniikka, rappaukset ja lähes kaikki kalustukset tehtiin tehtaalla valmiiksi. Rakennusalue oli moduulien asennusvaiheessa varustettu sääsuojilla ja asennustöitä tehtiin vain poutaisina päivinä.

Puhtaan sisäilman vaatimukset vaikuttivat merkittävästi myös rakennuksen varusteluun. Tilojen ilmanlaadun haluttiin olevan erittäin hyvä, mutta toteutuksen sellainen, ettei tehokas ilmastointi haittaisi tiloissa oleskelua.

Sen lisäksi, että koulun suunnittelussa kiinnitettiin erittäin tarkkaa huomiota materiaaleihin sekä sisäilman puhtauteen, olemme pyrkineet kunnioittamaan yhteisiä tiloja pitämällä paikat kunnossa yhdessä oppilaiden kanssa. Näin jokaisella on mahdollisuus turvalliseen ja puhtaaseen oppimisympäristöön, mitkä tukevat myös sitä tärkeintä, eli oppimisrauhaa, iloitsee Tommi Jokinen.

Annika Varsio kiittelee puolestaan hyvin sujunutta yhteistyötä. Fixcelillä on ollut hyvä vetovastuu koko projektin ajan. Erinomainen Fixcelin oma työmaamestari on hoitanut projektin ja mahdolliset puutteet kuntoon välittömästi ja tunnollisesti sekä kaikkia osapuolia informoiden.

Vaikka toteutamme Fixcelillä kaikki kohteemme aina puhtaan sisäilman ehdoilla, oli tämä Vantaan hanke kokonaisuudessaan erittäin merkittävä. Oli kunnia olla tässä hankkeessa mukana!

Kuvassa vasemmalta: Vantaan puhdastilakoulun rehtori, Tommi Jokinen sekä Vantaan kaupungilta, Annika Varsio ja Matti Huhtaniemi.

Parmaco Group Oy:n toimitusjohtaja vaihtuu – väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi Ari Lehtoranta

Parmaco Group Oy:n hallitus on nimittänyt Ari Lehtorannan yhtiön väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi. Lehtoranta toimii myös Parmaco Groupin hallituksen jäsenenä. Nykyinen toimitusjohtaja Sami Laine ja  Parmaco Groupin hallitus ovat yhteisymmärryksessä sopineet, että Laine jättää tehtävät 25.11.

“Parmaco Groupin hallitus kiittää Samia hänen työpanoksestaan yhtiössä. Sami on pärjännyt hyvin monilla keskeisillä alueilla haastavasta toimintaympäristöstä huolimatta ja johtanut yritystä viimeaikaisen omistajanvaihdoksen läpi. Toivommekin hänelle kaikkea hyvää tulevaisuudessa”, sanoo Leif Gustafsson, Parmaco Groupin hallituksen puheenjohtaja.

Uuden toimitusjohtajan rekrytointi käynnistyy heti.

Lisätietoja:

Leif Gustafsson, Parmaco Groupin hallituksen puheenjohtaja
Tel. +46 706 772 777

Kuntapäättäjä, vertaatko omenaa omenaan vai kurpitsaan?

Monessa kunnassa mietitään, mitä isoa remonttia vaativalle vanhalle koululle pitäisi tehdä. Remontoidako kalliilla hintalapulla vai rakentaako uusi vielä vähän kalliimmalla? Joskus on todettava heti kättelyssä, ettei ole vaihtoehtoja, pahasti sisäilmaongelmainen koulu on laitettava jyrän alle. Tämän jälkeen alkaa pohdinta vaihtoehdoista. Uuden koulun voi hankkia investoimalla omaksi tai lainaamalla tiloja kulloisenkin tarpeen mukaan.

Usein vertailu omaksi investoimisen ja lainattavan ratkaisun kesken tehdään kuitenkin eri kriteereillä. Kun lainattavan ratkaisun osalta mukana ovat koko elinkaaren aikana syntyvät kustannukset, katsotaan investoinnissa usein vain suunnittelu- ja rakennuskustannuksia. Kustannukset sisältävät kuitenkin hankinnan lisäksi ylläpitokustannuksia, matkan varrella tarvittavia peruskorjauksia sekä teknisen arvon putoamisen. Kuten jo aiemmassa, lainaamiskonseptin sopivuutta erikokoisille kunnille käsittelevässä kirjoituksessani totesin, se on sama kuin verrattaisiin kahden omenan sijaan omenaa ja kurpitsaa.

Lainattava koulu tai päiväkoti saatetaan mieltää hintavaksi pysyvään rakennukseen verrattuna, koska se ei jää omaksi. Investointi taas mielletään varauksetta arvokkaaksi omaisuudeksi. Asia saattaa todellisuudessa olla aivan päinvastoin. Syntyvyys- ja muuttotappiokunnissa koulun käyttöaste laskee vuosien mittaan vääjäämättä. Siitä huolimatta rakennusten ylläpitokustannukset juoksevat. Rakennuksen arvon säilymiseen vaikuttaa kunnon lisäksi myös kunnan sijainti ja vetovoima.

Luotettavia vertailuja eri hankintamuotojen välillä voidaan tehdä vasta, kun verrataan asioita tasaveroisesti ja kaikki kustannukset huomioon ottaen. Olemme jo muutama vuosi sitten luoneet riippumattoman tahon kanssa laskentamallin, joka helpottaa vertailun tekemistä. Mikäli olet kiinnostunut laskurista, asiakaspäällikkömme kertovat mielellään lisää ja auttavat tarvittaessa laskelmien tekemisessä sekä muissa rakennusten lainaamiseen liittyvissä kysymyksissä.

Laadukkaiden oppimisympäristöiksi suunniteltujen koulujen ja päiväkotien lainaaminen on useissa tilanteissa niin lasten kuin koko kunnankin tulevaisuuden kannalta fiksu valinta. Lainattavia rakennuksiakin on markkinoilla monenlaisia. Meille tärkeintä on se, että lasten ja työntekijöiden tarpeet otetaan suunnittelussa huomioon. Kehitämme tuotteitamme yhdessä eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Myös siitä syystä Parmaco-koulun tai -päiväkodin lainaaminen on relevantti vaihtoehto raskaalle investoinnille.

Mikko Ruopio, Parmacon myyntijohtaja

[email]mikko.ruopio@parmaco.fi[/email], 0400 392 977

Partners Group on nimittänyt Heini Pirttijärven ja Ari Lehtorannan Parmaco Oy:n hallitukseen

Johtava kansainvälinen pääomasijoitusyhtiö Partners Group on nimittänyt Heini Pirttijärven ja Ari Lehtorannan Parmaco Oy:n hallitukseen.

Heini Pirttijärvellä (KTM) on laaja johtamiskokemus sosiaali- ja terveydenhuollon, terapiapalveluiden ja vähittäiskaupan aloilta eri yrityksissä, kuten Evidensia Eläinlääkäripalvelut, Esperi Care ja Stockmann. Hän on tällä hetkellä Heltin ja Kaisankodin hallitusten jäsen.

– Parmacon arvoihin on helppo yhtyä, sillä ne ovat lähellä sydäntäni. Ihmisten hyvinvointi on aina ollut minulle tärkeää. Odotan innolla, että pääsen auttamaan Parmacoa kasvamaan ja kehittymään, Pirttijärvi sanoo.

Ari Lehtorannalla (DI) on laaja tausta johtotehtävissä suomalaisissa monikansallisissa yrityksissä, kuten Nokia, Kone, Nokian Renkaat ja Caverion.

– Parmacolla on merkittävä rooli paremman yhteiskunnan rakentamisessa, mikä on itselleni tärkeää. Parmacon markkinoilla on suuri potentiaali ja olen varma, että kansainvälisestä taustastani on hyötyä uusien kasvumahdollisuuksien löytämisessä, Lehtoranta näkee.

– Olen hyvin tyytyväinen Pirttijärven ja Lehtorannan nimityksiin. Heillä on vakuuttava tausta liike-elämän ja teollisuuden aloilta, ja olen varma, että heidän panoksensa on merkittävä Parmacon tulevaisuuden kehityksessä, sanoo Parmacon hallituksen puheenjohtaja Leif Gustafsson.

Nimitykset astuivat voimaan 1.9.2021

Lisätietoja

Leif Gustafsson, hallituksen puheenjohtaja, Parmaco Group
+46 706 772 777

Lasse Huuhka, markkinointipäällikkö, Parmaco Group
[email]lasse.huuhka@parmaco.fi[/email], +358 40 744 2022