Miksi koulun lainaaminen sopii sekä pienelle että isolle kunnalle?
Blogi
Pienemmissä kunnissa kuulemme usein sanottavan, että koulujen ja päiväkotien lainaaminen on varmasti toimiva konsepti suurissa kaupungeissa. Itse asiassa joustava rakentaminen toimii lapsi- ja oppilasmäärältään pienenevässä kunnassa jopa suuria paremmin. Kokemuksemme mukaan rakennusten lainaaminen vastaa kuitenkin mainiosti erikokoisten kuntien tarpeisiin, ajurit vain ovat erilaisia.
Suuressa kaupungissa lapsimäärät kasvavat tietyillä alueilla niin kunnan sisäisen kuin kuntien välisen muuttoliikkeen seurauksena. Isossa kuvassa tarpeita muuttavat myös erilaiset poliittiset päätökset, kuten subjektiivinen päivähoito-oikeus, ryhmä- ja luokkakokojen rajaaminen tai ilmainen päivähoitokokeilu. Monesti juuri tämän tyyppisten päätösten jälkeen uusille lapsille tarvitaan lisää tilaa nopealla aikataululla. Lainattavat koulut ja päiväkodit vastaavat tähän tarpeeseen erinomaisesti. Ainoana haasteena kaupungeissa on useimmiten sopivan tilan ja kaava-alueen löytyminen oikealta alueelta.
Taantuvissa kunnissa tulevien vuosien ja vuosikymmenten kiinteisiin tilatarpeisiin tulisi taas suhtautua hyvinkin kriittisesti. Vaikka pysyvämpänä investointina rakennettu koulu tai päiväkoti toisi kunnalle jatkuvuuden ja turvallisuuden tunnetta, ne eivät todellisuudessa vedä lapsiperheitä puoleensa – sen tekevät työpaikat. Vielä vähemmän vetovoimatekijänä vaikuttaa se, omistaako kunta itse kyseiset rakennukset. Vanhemmat arvostavat eniten sitä, että heidän lapsensa opiskelevat oikean kokoisissa ja ennen kaikkea terveellisissä tiloissa, jotka on suunniteltu varhaiskasvatuksen ja oppimisen tarpeisiin.
Lisäksi kuntien tulisi laskea kohteen, tai sen osan, aiheuttamat kustannukset koko elinkaaren ajalta. Kustannukset sisältävät hankinnan lisäksi ylläpitokustannuksia ja matkan varrella tarvittavia peruskorjauksia sekä teknisen arvon putoamisen. Usein vertailu tehdään pysyvämmän investoinnin osalta vain suunnittelu- ja rakennuskustannusten perusteella. Se on sama kuin vertaisi keskenään omenaa ja kurpitsaa. Vasta vertaamalla kahta omenaa keskenään voidaan tehdä luotettavia vertailuja hankintamuotojen välillä.
Myös rakennusten hiilijalanjälki tulee ottaa suunnittelussa huomioon. Suurin osa rakennuksen elinkaaren aikaisesta hiilijalanjäljestä syntyy sen käytön aikana, ei rakennus- tai purkuvaiheessa. Olemme tehneet yhteistyössä VTT:n kanssa hiilijalanjälkivertailun, joka havainnollistaa rakennuksen elinkaaren aikana syntyvää hiilijalanjälkeä.
Kaikki edellä kuvatut tekijät huomioon ottaen koulun lainaaminen sopii monenlaisiin tilanteisiin ja erilaisille kunnille. Investoinnit ovat ehdottomasti paikallaan silloin, kun niiden perusteet on laskettu oleelliset muuttujat huomioon ottaen ja ilman laseja, jotka värittävät todellisuutta paremmaksi kuin se on. Jos todellisuus kirpaisee, on investoinnille tarjolla moderni ja laadukas vaihtoehto. Vieläpä riskittömästi.
Mikko Ruopio, Parmacon myyntijohtaja