Sote-kiinteistöissä voidaan jo nyt varautua väestöpohjan muutoksiin
Blogi
Keskustelimme Tilaa hyvinvoinnille -tilaisuudessamme, miten hyvinvointialueilla voidaan säästää kustannuksissa standardoimalla toimintamalleja ja huolehtimalla muuntojoustavuudesta tilaratkaisuissa. Parmaco Healthin kaupallinen johtaja Mika Jaatinen kertoi, että standardoinnin ja dynaamisten rakennusten avulla on saavutettavissa valtava säästöpotentiaali.
Dynaaminen rakentaminen tuo tehokkuutta
FCG:n kuntatalouden johtaja Eero Laesterä kertoi kuntayhtymien kiinteistöjen ja laitteiden vastaavan 25 miljardin rahasummaa, mikä on merkittävä kokonaisuus. Hän kannusti päättäjiä miettimään varsinkin uusia sote-kiinteistöjä suunnitellessa modulaarisuutta, jonka avulla voi varautua palveluverkkojen supistumiseen.
– Uudella rakentamistavalla voidaan vähentää valtavasti käyttöomaisuuden tehottomuutta ja kokonaisuuden riskiä. Tällä on vaikutusta koko valtakunnan talouden tuottavuuteen, kun saadaan aikaiseksi parempia ratkaisuja, Laesterä selitti.
Laesterä totesi, että muuntojoustavan rinnalle voi nostaa myös tarvejoustava-sanan, koska väestön ikääntyminen on tosiasia kunnissa vuoteen 2040 mennessä. Ikääntymisen pomppu on tulossa. Hänen mielestään modulaarisella rakentamisella voidaan antaa myös päättäjille aikaa seurata väestön ja muuttotilanteiden kehittymistä.
HUSin suurten rakennushankkeiden hankejohtaja Pekka Lahdenne totesi puolestaan huhtikuussa, Tulevaisuuden sairaalapäivien paneelikeskustelussa hyvinvointialueiden olevan suurten muutosten edessä, koska väestö ikääntyy, palvelutarpeet muuttuvat ja myös ihmiset muuttavat. Lisäksi muutoksessa ovat rahoitusmallit ja hallintorakenteet. Lahdenne totesi, että pitää löytää uudenlaisia tapoja toimia tilaratkaisuissa ja palveluverkkosuunnittelussa.
Lahdenne uskoi, että päättäjät innostuvat modulaarisesta ja dynaamisesta rakennustavasta sote-tilojen toteuttamisessa, koska siinä otetaan huomioon muutosparametrit. Muuntojoustavassa ajattelussa varaudutaan alueellisiin muutoksiin, joita ei aina voida ennakoida.
Rakennushankkeet kestävät päätöksistä muuttoon noin kahdeksasta kymmeneen vuotta. Suunnittelussa rakenteet tulee lukita jo alkuvaiheessa, ja kiinteistön valmistuessa maailma on ehtinyt muuttua. Tilat eivät enää olekaan tyydyttäviä, joten yksi ratkaisu tässä on modulaarinen rakentaminen.
Taloudellinen ja vastuullinen hyöty
Parmacon Mika Jaatinen kertoi, että Suomessa on ollut tapana rakentaa alusta alkaen. Esimerkiksi julkisen puolen rakennushankkeissa suunnittelun osuus on 10–20 prosenttia kokonaiskustannuksesta. Kun valitaan modulaarinen rakennustapa, jossa suunnittelu on tehty jo aiemmin, jää taloudellinen hyöty suoraan asiakkaille.
Dynaamisessa rakennuksessa käyttäjän on vaikea tietää olevansa siirrettävässä rakennuksessa. Dynaaminen rakennus mukautuu ja sen osia voidaan vaihtaa ajan yli. Ei tarvitse sitoutua yhteen toiminnalliseen konseptiin vuosikymmeniksi, eikä tarvitse keskeyttää toimintaa pitkäksi aikaa, kun toiminnalle tarvitaan uudenlaista tilaa.
Jaatisen mukaan standardoinnin kautta on haettavissa valtava säästöpotentiaali.
– Palveluverkkoa ajatellen dynaamisesti toteutetuilla rakennuksilla voidaan tuoda palveluja myös kuihtuville alueille, koska rakennuksia voidaan suurentaa ja pienentää tarpeen mukaan ja lopulta siirtää pois, jos rakennukselle on toisaalla suurempi tarve. Taloudellisuuden lisäksi rakennustapa on näin ollen myös vastuullista, Jaatinen tiivisti.
Valtaosa rakennuksen elinkaarenaikaisesta CO2-kuormituksesta tulee lämmittämisestä ja vajaakäytöstä Suomessa. Siirrettävä rakennus on käytössä siellä, missä sitä tarvitaan – näin vältytään vajaakäytöltä. Tämä on kiertotaloutta parhaimmillaan.
Katso kooste tapahtumasta: